Merisukeltajien kesäleiri 2022
Merisukeltajien kesäleiri järjestettiin tänä vuonna Ruotsin länsirannikolla Smögenissä. Leiri pidettiin perinteen mukaisesti viikolla 28, tänä vuonna 11. -16- 7. 2022. Leirille osallistui kuusi sukeltajaa. Viisi Merisukeltajista ja yksi Finnairin sukeltajista. Matka taitettiin kahdella autolla joihin sukeltajien varusteet sopivat mallikkaasti. Lähdimme liikkeelle Helsingistä Vikingin lautalla lauantainan 9.7. klo 18.10. Perillä Tukholmassa oltiin sunnuntaina aamukymmneltä, mistä jatkettiin rattia vääntämällä Ruotsin halki. Menomatkalla kiersimme Vänner järven pohjoispuolista “maisema”reittiä pitkin Göteborgin pohjoispuolella sijaitsevaan Smögenin sukelluskeskukseen. Viimeiset 50 kilometriä rannikkoa lähestyttäessä maisemat muuttuiva koko ajan karummiksi ja Smögeniin päästyämme ympäristö oli lähes puutonta kalliota. Matkaa kertyi reilut 500 km ja illansuussa pääsimme purkamaan autot sukelluskeskuksella.
Meidät kirjattiin sisään ja paikan vetäjä Lena esitteli meille majoitus- ruokailu sekä muut huoltotilat. Meille oli varattu yksi kuuden hengen huone, mutta Katja sai neuvoteltua lisäksi toisen samankokoisen naapurihuoneen käyttöömme koska siinä ei ollut sillä hetkellä asukkaita. Saimme pitää huoneen torstaihin saakka. Viimeiset kaksi yötä olivatkin sitten vähän hankalampia. Sängyt kyllä olivat tilavia (jopa kahdelle), mutta ilma meinasi loppua kuudelta nukkujalta. Ovea oli pidettävä raollaan läpi yön.
Maanantai – Leiri alkaa
Sukelluskeskus on rakennettu jyrkkärantaisen kallion suojaamaan lahteen, missä on aikaisemmin sijainnut kalastajien dieselasema. Lahden pohjukka on sen verran syvä, että sukeltamaan pääsee suoraan kävelemällä laiturille pukeutumis-ja pullojen täyttöpaikalta. Ensimmäiset sukellukset tehtiinkin rantasukelluksina seuraten vasemmanpuoleista pystysuoraa kallioseinää 5- 10 m syvyydessä.
Sukeltamaan sai mennä omaan tahtiin aamiaisen (8.00 alkaen) sulattelun jälkeen. Touho ja Markus ehtivät seurata kallioseinämää pidemmällekin. Noin 20 minuutin sukelluksen jälkeen rinne syvenee ja pohjalta paljastuu posliiniastioiden ja pullojen kaatopaikka. Sirpalaeet toimivat rapujen koloina ja niitä näkyikin paikalla useita eri lajeja ja eri kokoja. Suurimmat taskuravut olivat teelautasen kokoisia. Kaatopaikan alkuperää eivät sukelluskeskuksessa osanneet kertoa, mutta arvelivat sen liittyvän dieselaseman toimintaan. Alueelta on kerätty pois mm. kymmeniä akkuja sekä pohjaaan jääneitä rapumertoja.
Yllätys iltapäivällä
Iltapäivien sukellukselle on mahdollista varata venekyyti. Normaalisti venekyyti lähtee klo 13.00 ja aikataulua ei voi muuttaa. Tätä hiukan kritisoimme sillä aamusukelluksen ja 11.30 tarjoiltavan lounaan jälkeen ei jää kovin paljon aikaa valmistatutumiseen. Lounas oli yhtenä päivänä puoli tuntia myöhässä ja silloin saimme vartin lisää lähtöaikaan. Lounas valmistettiin paikanpäällä ja se oli kyllä aina laadultaan hyvää ja maukasta, mutta ruokailijoita oli välillä niin paljon että annoskoko jäi pieneksi. Maukkaan lounaan valmisti meille Victor.
Maanantain lähtö oli poikkeuskselliseti klo 15.00 joten aikaa meillä oli riittävästi, mutta !
Ruotsissa sukelluspullojen katsastusväli on viisi vuotta, kun se Suomessa on kymmenen vuotta. Meidän kolmen sukeltajan pullot oli leimattu yli 5 vuotta sitten ja heidän pullojaan ei suostuttu täyttämään. Yritimme neuvotella että voimme suorittaa täytön itse, mutta se ei myöskään ollut mahdollista. Sukelluskeskuksesta löytyi onneksi kolmet korvaavat tuplapullot. Asia saatiin korjattua, mutta se hiukan harmitti että tästä ei ollut etukäteistietoa ja laitevuokrasta koitui lisäkustannuksia.
Veneessä piti olla tasan klo 15.00 sukellusvarusteet puettuna. Ennen veneeseen menoa ei pidetty mitään briiffiä kohteesta vaan ilmoitettiin, että se pidetään kohteessa. Sen sijaan pidettiin yleinen turvaohjekoulutus parin katoamisen varalta sekä ohjeistettiin poijun käytöstä.
Kohde oli läheinen noin puolen mailin päässä oleva kahden saaren välinen salmi. Ohjeistettiin seuraamaan rinnettä noin 30 minuuttia syvyydessä 20-30m ja sitten takaisin noin 10 min ja poiju ylös. Dive masteria tai muuta ohjaajaa ei lähtenyt mukaan. Menimme omissa pareissamme.
Näkyvyys täällä oli hyvä 5-8 m. Ensimmäinen hiekkapenkka oli noin 20m syvyydessä. Täällä oli kallionkoloissa isompia taskurapuja (lautasen kokoisisa) sekä ainakin yksi pelottavan kokoinen hummeri. Pintaantuminen sujui suunnitelman mukaan poiju laukaisemalla. Vene peruutti hakemaan kun pari oli pinnalla.
Veneessä oli hankalan kapea laita niin, että siinä pullot selässä istuessa ei takapuolelle riittänyt tukea. Lisäksi kun vene oli täyteen lastattu 11 sukeltajalla se kynti vettä keula syvällä ja oli silminnähden hankala ohjattava.
Iltaohjelma
Sitten olikin iltaohjeman vuoro. Keskuksen sauna oli käytettävissä aina haluttaessa ennakkoilmoituksen mukaan. Ulkona oli myös lämmin poreallas, jonne sai pulahtaa halutessaan.
Hankimme matkan varrelta hiiligrillin siinä toivossa että virvelöidään tai harppunoidaan kalaa grillattavaksi. Virvelöinti osoittautui ajanhukaksi kun varmatkaan syötit eivät herättäneet minkäänlaista mielenkiintoa paikallisissa kaloissa. Harppunointi osoittautui määräysten vastaiseksi, sillä Ruotsissa vedestä ei saa sukeltamalla tuoda mitään mereneläviä. Ravut, hummerit ja simpukat on jätettävä kalastajien keräiltäviksi. Täytyi siis hakea grilliin täytettä paikallisesta ICA:sta. Makkaraa ja muuta kesävihannesta. Rapuja ja simpukoita myydään Smögenin rantakadulla ja sieltä haimme makkaran jatkeeksi tuoreita mereneläviä.
Smögenin ranta oli täynnä purje- ja moottoriveneitä Ruotsista, Tanskasta, Saksasta ja Norjasta. Yhtään Suomen lippua en löytänyt. Smögen yhdessä läheisen Kungsholmenin kanssa on turistien täyttämä kesäkaupunki. Ravintoloita, matkamuisto- ja vaatekauppoja on vieri vieressä. Ravintoloiden hintataso on varsin kohtuullinen. Kala- ja äyriäisannokset ovat tuoreita ja herkullisia.
Leiri sujui torstaihin saakka suunnilleen samoja latuja. Silloin ilmoitettiin että vene on rikki, eikä iltasukellusta veneeltä voi tehdä ainakaan torstaina. Lähdimme selvittämään muita kohteita joita olisi kohtuullisella etäisyydellä Smögenistä. Sukelluskeskuksen Lovisa ehdotti kahta kohdetta Gullmarsfjordenin vuonosta. Kohteeseen on 50km matka maisemallisesti hienoa tietä pitkin. Lisäksi vuono täytyy ylittää lossilla. Vuono on syvimmillään 120m , mutta nähtävää löytyy jo 20-30 m syvyydestä. Päätimme suorittaa perjantain sukellukset siellä.
Torstai iltana jätimme grillin kylmäksi ja menimme Smögenin rantakadulle syömään. Mahtavan kokoiset katkarapuleivät huuhdeltiin hyvällä oluella ja painuttiin nukkumaan !
Perjantaina aamiaisen jälkeen matkaan ja perillä oltiin pikku harhailujen jälkeen 10 maissa.
Ensimmäinen kohde Fossen Camping on leirintäalue, jossa on pääasiassa kiinteillä paikoilla asuntovaunuja aidatuilla pikku pihoilla. Sisäänpääsy maksoi kuudelta sukeltajalta yhteensä 20€. Alueen uimarannan vieressä on WC:t sekä telineet sukellusvarusteiden pukemista varten. Veteen mennään hitaasti syvenevää hiekkapohjaista rantaa pitkin. Sukelletaan oikeanpuoleista kalliorinnettä seuraamaalla itse haluamallaan syvyydellä. Vuonossa on joista peräisin olevaa makeaa vettä pinnalla ja alempana merivettä. Harppauskerroksessa näkyvyys on hetken aikaa huono. Pohjaeläimistö on erilainen kuin Smögenissä. Täällä pohjan hiekka on hienompaa. Ravut, kampelat ja muut pohjaeläimet piiloutuvat hienoon hiekkaan. Taskurapuja näkyi myös kallion halkeamisssa. Täällä on mahdollista nähdä rauskuja sekä possuhai (Pig Shark). Kumpikaan ei osunut meidän kohdalle.
Sukelluksen jälkeen lähdettiin etsimään pullojen täyttöpaikkaa sekä lounasta. Team Paulsen (+463179986549) Löytyi sopivan etäisyyden päästä samalta puolelta vuonoa. Pullot täyttyivät erittäin nopeasti välitankeista puristetun tekniikan avulla. Lounaspaikkaakaan ei tarvinnut pitkältä etsiä.
Toinen kohde Jordfalls Hamn ei poikennut kovinkaan paljon Fossenista. Itse asiassa sukellettiin samaa jyrkännettä, mutta nyt eri suunnaasta. Jordfallsissa oli myös WC käytössä ja sen lisäksi makean veden vesiletku sukellusvarusteiden huuhtelua varten. Sukellusta varten piti varata ja maksaa autopaikka nettisovelluksen avulla. Onneksi mukana oli nörtteilyn taitavia sukeltajia ja varaus saatiin hoidettua. Täällä ranta oli vielä loivempi kuin Fossenissa. Kahlattavaa oli ainakin 50m jonka jälkeen vesi ulottui polviin ja pääsi polskimaan. Kahden sukelluksen jälkeen päivä olikin pulkassa ja palattiin Smögeniin pakkaamaan kotiinlähtöä varten.
Lauantaina 6.00 herätys ja aamiaisen jälkeen kohti Tukholmaa. Tällä kertaa Vännernin eteläpuolista reittiä, jonka kuvittelimme olevan yhtenäistä moottoriteitä Tukholman ja Göteborgin välillä. Ei ollut motaria, mutta hyvää ja joutuisaa tietä kuitenkin. Taas pikku harhailut Tukholmassa ja olimme laivarannsassa aikataulun mukaisesti klo 15.00
Kello 20.00 paikallista aikaa kokoonnuimme A´la carte ravintolaan päätösillalliselle. Pöydässä oli tietysti meren herkkuja sekä monenlaista palanpainiketta.
Illan antimista jäi hyvä maku niinkuin koko reissusta. Pienistä vastaoinkäymisistä huolimatta leiri saatiin vietyä läpi.
Smögen plussat:
- varusteiden pukeminen ja huolto oli järjestetty hyvin
- sauna ja poreallas
- rantadyykkien helppous
- hyvä kotiruoka lounaalla
- hyvät mahdollisuudet omatoimiseen illanviettoon
- hintatason edullisuus rantaravintoloissa
- näkyvyys sukelluksilla
- monipuoliset harrastumahdollisuudet (melonta, kalliokiipeily, luotojuoksu)
Smögen miinukset:
- majoitustilojen ilmastointi
- sukelluskohteiden samankaltaisuus
- vene ja henkilökunnan toiminta veneessä
- joustamaton veneaikataulu
- aina tuulee
- osa henkilökunnasta kovin kokematonta
- www.smogenfyk.se
- www.teampaulsen.se
- www.fossencamping.se
- www.jordfallshamn.se/sv/boka
7.5.2019 Merisukeltajien uudet verkkosivut on viimein avattu!
Jos sinulla on ajatuksia tai asioita, joita sinun mielestäsi verkkosivuilla pitäisi olla, ota rohkeasti yhteyttä: webmaster@merisukeltajat.fi